”Mun kotiin murtaudutaan joka yö”

Mammani oli kuin Arttu Wiskarin Tuntematon potilas, vuosien saatossa Alzheimerin myötä muistinsa ja elämänilonsa menettänyt, kuolemaa odottava ja ympäristöä pelkäävä vanhus. Hän oli myös rakas läheinen. Näin vuosienkin jälkeen satuttaa ajatella, miten psyykkisesti turvatonta hänen elonsa varmasti oli. Kuten Wiskarin Tuntematon potilas, myös Mammani uskoi, että joku murtautui hänen kotiinsa öisin. Kotihoidosta hoivakotiin siirryttäessä hänen pelkonsa ja vihansa säilyivät muuttumattomina. Ympäristöllä ei enää ollut merkitystä, koska dementia oli tuhonnut muistin.

Dementia on monille tuttu elämänkumppani, joten oman Mammani tai Wiskarin isoisän tarina ei ole ainutkertainen. Dementiasta kärsii 5–9 % kaikista yli 65-vuotiaista ja se lisääntyy voimakkaasti iän myötä niin, että 85–90-vuotiaista joka kolmas sairastaa dementiaa. Lievemmistä muistihäiriöistä kärsii 15–30 % yli 60-vuotiaista, joista iso osa kehittyy dementiaksi. Suomessa on siis 120 000 henkilöä, joilla kognitio on lievästi heikentynyt, ja lisäksi on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementiasta kärsivää. Dementiaa sairastavien määrä lisääntyy THL:n mukaan kovaa vauhtia.

Dementian oireyhtymää aiheuttaa monet tekijät, kuten muistisairaudet, joista yleisimmin juuri Alzheimerin tauti. Se on myös perinnöllinen. Periytyiseen vaikuttavat esimerkiksi ApoE4- alleeli sekä muut riskigeenit. Dementia on myös tärkein pitkäaikaiseen laitoshoitoon johtava syy. Pitkäaikaishoidossa olevista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.

>> Täältä lisää aiheesta: Dementia ja ruokavalio

”Kuule mun toive, mä haluan pois. Eikö aikani täynnä jo ois?”

Wiskarin laulussa toivotaan pääsyä tuonpuoleiseen. Tätä toivoi myös Mammani. Hän oli kuollessaan 86-vuotias ja kuolemaa hän oli odotellut jo vuosia. Kuolemapuheet alkoivat samoihin aikoihin, kun elämänlaatu heikkeni muisti- ja sydänongelmien myötä.

Dementia on läheisesti yhteydessä myös mielenterveysongelmiin ja dementiaan liittyvät mielialaoireet ja käytöshäiriöt ovat yleisiä. Toisaalta masennus voi väliaikaisesti heikentää muistia, joka voi palautua hoidetun masennuksen myötä. Hälyttävää onkin se, että merkittävä osa ikääntyneiden muistisairauksista – kuten myös masennuksesta – jää diagnosoimatta. Toisin kuin yleisesti luullaan, muistin merkittävä heikentyminen ei ole kuulu normaaliin vanhenemiseen.

Myös ympäristöllä ja elämänkululla on suuri merkitys aivojen ikääntymismuutosten kehittymisessä. Tasan ei käy onnenlahjat siis tässäkään. On todettu, että erityisesti koulutuksen avulla syntyy kognitiivista kapasiteettia kompensoimaan ikääntymisen ja muistisairauksien aiheuttamia muutoksia aivoissa.

Aivoterveyden hoitaminen pitäisi aloittaa jo nuorena. Muistia ja kognitiota elämän varrella edistävät sosiaalinen aktiivisuus, uudet kokemukset, monipuolinen pääkopan haastaminen, myönteinen asenne, positiivinen mieliala, hyvä terveys ja fyysinen kunto, riittävä ja monipuolinen liikunta ja ruoka sekä riittävä uni. Liikuntainterventioista voisi olla nykyistä laajempaa hyötyä myös jo muistisairauksista kärsiville. Aivoterveyttä edistetään myös päihteettömyydellä sekä stressin välttämisellä. Myös aktiivisuus nuoruudessa edesauttaa parempaa kognitiota ikääntyneenä.

Dementiaa olisi ehkäistävissä elintavoilla ja aikaisella hoidolla, joten sen tunnistaminen on tärkeää. Dementiaa hoidetaan yleensä pelkästään lääkkeillä sen sijaan, että annettaisiin myös psykososiaalista tukea. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat yhteydessä muistitoimintoihin. Siksi kognition ylläpitäminen voidaan nähdä myös mielenterveyden hoitamisena. Aktiivisuuden säilyttäminen aivoille on yhtä tärkeää kuin keholle. Siten esimerkiksi kognitiivisesti virikkeelliset harrastukset ja aktiivinen sosiaalinen elämä voivat ylläpitää kognitiota iäkkäänä.

>> Kurkkaa myös tämä: Olen jossain: tv-dokumentti

Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairautta sairastavan äitinsä kanssa. Oiva kuvaus siitä, miten kummalliselta muistisairaan elämä voi tuntua.

Tekstissä käytetyt lähteet

  • Hänninen, T. 2013. Kognitiiviset toiminnot. Teoksessa E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim.) Gerontologia. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 210–215.
  • Kivelä, S.-L. 2009. Depressiosta tasapainoon. Hyvä elämä iäkkäänä. 1.-2. painos. Helsinki: Kirjapaja.
  • Suutama, T. 2013. Muisti ja oppiminen. Teoksessa E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim.) Gerontologia. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 216–226.
  • Uotinen, Virpi. 2013. PSYA180 Geropsykologia. TGEP160 Psyykkinen hyvin-vointi vanhuudessa. Verkkoluennot. Jyväskylän avoin yliopisto.

Lainaukset Arttu Wiskarin kappaleesta Tuntematon potilas.

Yksi kommentti artikkeliin ””Mun kotiin murtaudutaan joka yö”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s