Näin totesi professori Taina Rantanen Ylelle. Mutta mitä löytyy pitkän iän taustalta?
Luin viime syksynä pari todella mielenkiintoista terveystieteiden ja gerontologian kurssia, joissa valotettiin pitkän iän saloja. Käytän tässä kirjoituksessa lähteinä Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Inna Liskon luentoa, Lily Nosratyn ja kumppaneiden artikkelia ”Successful Agers Live Longer? The Vitality 90+ Study” sekä Taina Rantasen Gerontologia-kirjassa julkaistua artikkelia.
Gerecissä eli Gerontologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu vanhoista vanhimpia eli yli 90-vuotiaita Tervaskannot 90+ -tutkimuksessa. Hyvin vahoja ihmisiä tutkimalla halutaan selvittää, miksi toiset elävät pidempään kuin toiset. Miten muutkin voisivat elää pitempään? Miten yli ysikymppisen elämä olisi mahdollisimman hyvää? 90-vuotiaallakin on vielä keskimäärin neljä elinvuotta edessä.
Vanha on uusi tavallinen
Supervanhuuden reseptistä tiedetään nyt jo aika paljon. Myös sattumalla on eliniässä iso rooli. Toki pitkäikäisyystutkimus jatkuu ja itse uskon, että kiinnostus sitä kohtaan vaan lisääntyy. Yli 65-vuotiaita on jo nyt yli miljoona. Vanha on siis uusi tavallinen.
Vanhoista vanhimmatkaan eivät ole mikään pikkuporukka vaan he ovat nopeimmin kasvava väestöryhmä. Vuoteen 2040 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä nelinkertaistuu. Joka kymmenes suomalainen tulee olemaan yli 80-vuotias. Useimmat 2000-luvulla syntyneet elävät yli 100-vuotiaiksi. Eli suurin osa oman sukupolveni jälkikasvusta elää ainakin sata vuotta.
Jotkut tutkijat ovat jopa väläytelleet, että tällä hetkellä voi syntyä lapsi, jolla on teoriassa mahdollisuus elää yli 200-vuotiaaksi. Se kuulostaa utopistiselta. Ja kuka sellaista edes haluaa?
Perimä, ympäristötekijät ja elintavat
Hyvien geenien lisäksi aivojen toimintakyky, suotuisa ruokavalio sekä liikunnan harrastaminen vaikuttavat siihen, että voi elämän aikana kerätä hyvät pitkäikäisyyden eväät. Hyvä lihasvoima ja lihaskunto voi suojella sairauksilta tai edistää sairauksista toipumisessa. Jopa vyötärön ympäryksellä keski-iässä on yhteyttä pitkään ikään.
Myös monet elämässä tapahtuneet asiat vaikuttavat pitkän ajan päähän vanhuuteen ja lopulta elinikään. Lapsuuden olot, elämän aikainen rahatilanne, koulutus ja työura, se onko hyvää parisuhdetta löytynyt. Miten epäreilua, mutta korkeammin koulutetut elävät keskimäärin pidempään kuin matalasti koulutetut. Miehillä ero on vielä suurempi kuin naisilla. Jopa äidin ravitsemus ennen raskautta ja raskauden aikana vaikuttavat lapsen elinikään. Elämällä on siis ihan alusta lähtien merkitystä ja sattumalla on iso rooli.
Myös geenit vaikuttavat ikään, mutta tutkimusten mukaan kuitenkin vain 20-30 %. Pitkäikäisillä vanhemmilla on todennäköisemmin silti pitkäikäisiä lapsia. 100-vuotiaaksi eläneiden lapsilla on huomattavasti muita ikätovereitaan pienempi sydänsairauksien, verenpaineen ja dementian riski.
Tyytyväisyys avain pitkään ikään?
Lily Nosratyn ja kumppanien yli 90-vuotiaiden tyytyväisyystutkimuksen mukaan hyvän vanhenemisen reseptiin sisältyy toimeliaisuus, tyytyväisyys ja sopeutuminen vanhuuden päiviin. Jotta voi olla tyytyväinen vanhus, ei tarvitse olla terve. Parikin perussairautta voi olla ennen kuin elämänlaatu kovasti kärsii.
Yhdistettynä riittävät fyysiset taidot, dementian ja masentuneisuuden puuttuminen, hyväksi koettu oma terveys sekä yhteydenpito ystäviin ja läheisiin on resepti hyvään vanhuuteen. Miehet elävät keskimäärin parempaa vanhuutta kuin naiset, vaikka yleensä kuolevat nuorempina.
Hyviä vanhuuden päiviä ennustaa selviytyminen arkisista toimista. Näitä ovat vaikkapa ulkoilu, pukeminen ja riisuminen sekä itse vuoteeseen meneminen ja sieltä pois pääseminen. Ulkona liikkuminen on tärkeää, mutta ei tarvitse jaksaa kävellä pitkiä matkoja.
Sosiaalinen kanssakäyminen on vanhankin terveydelle tärkeää. Parhaiten kaikkein vanhimmista voivat he, joilla on säännöllistä yhteydenpitoa omiin lapsiin, sukulaisiin tai ystäviin. Ikääntyneimmistä joka neljännellä ei ole elossa olevia lapsia, joten muut ihmissuhteet korostuvat.
Vaikka vanhuuden resepti kuulostaa melko yksinkertaiselta, vain joka kolmas elää hyvää vanhuutta ysikymppisenä. Tyytyväisyys ei ehkä olekaan suora tie pitkään ikään, vaan matkalle mahtuu monta muuttujaa. Hyviä vanhuusvuosia voisi olla useammallakin, jos ikääntyneiden vitsauksista, kuten masentuneisuudesta ja yksinäisyydestä päästäisiin eroon.
LÄHTEET
Lisko, I. 2018. Pitkäikäisyys – vanhoista vanhimmat. KTEP013 Vanheneminen ja terveys. Luento, 29.10.2018. Jyväskylän avoin yliopisto. Suosittelen lämpimästi tätäkin terveystieteiden kurssia kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Nosraty, L., Enroth, L., Raitanen, J., Hervonen, A. & Jylhä, M. 2015. Successful Agers Live Longer? The Vitality 90+ Study. Journal of Aging and Health 27(1), 35–53.
Rantanen, T. 2013b. Perimä ja ympäristötekijät eliniän ja toimintakyvyn selittäjinä. Teoksessa E. Heikkinen, J. Jyrkämä & T. Rantanen (toim.) Gerontologia. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 407–413.
Kaikki terveyteni 