Tässä kirjoituksessa käyn läpi ulkoilun ja luontohoivan kehittämisen mahdollisuuksista ikääntyneiden ihmisten ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa. Kirjoitus perustuu gerontologian opintoihini.
Noin 45 000 yli 65-vuotiasta suomalaista asuu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä. Suurin osa hoivakotien asukkaista on monisairaita ja kahdella kolmesta asukkaasta on vähintään keskivaikea muistisairaus. Jopa puolet kärsii mielenterveydenongelmista.
Luonnolla on monenlaisia hyvinvointivaikutuksia, joita voidaan hyödyntää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Hoivakodeissa asuvien ikääntyneiden ihmisten elämä on varsinkin talvella sisätiloihin sidottua ja ulkoilulle on monenlaisia esteitä. Hoitajilla voi olla puutteellista osaamista luonnon ja ulkoilun hyvinvointivaikutuksista. Koronaepidemia on entisestään vähentänyt talviajan ulkoilua. Hyvinvointia edistäviä luontokokemuksia on mahdollista tuottaa myös sisätiloissa. hoivakotien olisi hyvä ottaa Green Care -menetelmiä käyttöön.
Luontoympäristön yhteys hyvinvointiin ja terveyteen
Ihminen pyrkii ja haluaa säilyttää elämäntyylinsä, vaikka iän ja sairauksien myötä menetykset lisääntyvät. On tärkeää, että hoivakotien asukkailla on mahdollisuus orientoitua vuodenaikaan, kuukauteen, kellonaikaan ja säätilaan. Ihmisen kyky kokea yhteyttä luontoympäristöön säilyy myös edenneessä muistisairaudessa. Luonto on näytellyt usein ikääntyneiden asukkaiden elämänkulussa tärkeää osaa, mutta ulkoilu ja yhteys luontoon usein heikkenee tai jopa katkeaa terveyden heikkenemisen myötä.
Vähäisten luontokokemusten taustalla on usein vähäinen ulos pääseminen. Ulospääsemisen haasteet hoivakodeissa liittyvät yleensä sosiaaliseen tai fyysiseen ympäristöön, kuten asukkaiden heikkoon liikkumiskykyyn tai hoitoon sidottuihin aikatauluihin tai liian vähäiseen henkilöstöön. Työntekijöillä saattaa olla vain vähän tietoa luonnon ja ulkoilun terveyshyödyistä.
Hoivakodeissa voitaisiin sisä- ja ulkotiloissa toteuttaa Green Caren (luontohoiva) -menetelmiä arkeen sidotusti. Green Care on luontoon liittyvää ammatillista toimintaa, jonka avulla tuotetaan normaalin arjen ja osallisuuden kokemuksia ja lisätään arkeen hoidon lisäksi toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hoivakodeissa Green Care voi olla esimerkiksi sosiaalista ja terapeuttista puu-tarhatoimintaa, jotka parantavat elämänlaatua ja omatoimisuutta.
Luontokokemuksilla on myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kaplanin ja Kaplanin kehittämä tarkkaavuuden elpymisen teorian (Attention-restoration theory) mukaan luonto palauttaa henkisestä uupumisesta ja kehittää keskittymiskykyä. Ulrichin stressin vähemisteorian (Stress-reduction theory) mukaan luonnonympäristö vähentää tehokkaasti fysiologista ja psykologista stressiä. Luonto vähentää stressiä, elvyttää kognitiivista hyvinvointia ja rauhoittaa. Luonnon katselu madaltaa verenpainetta ja sykettä sekä parantaa keskittymiskykyä.
Luonnossa olo helpottaa ja parantaa myös sosiaalista vuorovaikutusta. Tapaamiset luontoympäristössä voivat lisätä omaisten, hoitajien ja muiden asukkaiden antamaa sosiaalista tukea, vähentää omaisten kokemaa ahdistusta sekä lisätä asukkaiden hallinnan tunnetta. Ihminen tulisi saada aistia eläviä luontoelementtejä, kuten kasveja ja eläimiä, mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Linturikas ympäristö ja mahdollisuus seurata lintujen elämää lisää ihmisten psyykkistä hyvinvointia, ja linnunlaulun on osoitettu edistävän huomiokykyä ja stressistä palautumista.
Sisäpuutarhan vaikutukset hoivakotiasukkaan hyvinvointiin
Vaikka ulkoilun tulee olla tärkeä osa hoivakotien arkea, myös sisätiloissa on mahdollista saada luontokokemuksia. Keinotekoisesti tai sisätiloihin luotu luonnonympäristö parantaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia samalla tavalla kuin aito luontoympäristö.
Luontoaltistuminen sisätiloissa voi sisältää passiivista vuorovaikutusta, kuten lintujen ruokailun katselua, linnunlaulun kuuntelua tai penkillä istumista. Se voi olla myös aktiivista, kuten kasvien istuttamista ja hoitoa, polulla kävelyä tai tuolijumppaa. Sisäpuutarhan katselu alentaa sykettä, vähentää käytöshäiriöitä ja jopa kohentaa muistisairaan muistia. Yhteisen sisäpuutarhan hoitaminen sekä siitä yhdessä nauttiminen edistää hoiva-asukkaiden sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalista vuorovaikutusta.
Oli aikaisempaa puutarhanhoitokokemusta tai ei, kasvien hoito vähentää asukkaiden yksinäisyyden kokemusta, parantaa elämänlaatua ja sosiaalisia suhteita sekä lisää fyysistä aktiivisuutta ja kokemusta aikaansaavuudesta ja osallisuudesta. Lisäksi kasvien hoito virkistää muistisairaiden aisteja ja edistää muistelukykyä ja parantaa mahdollisuuksia itseilmaisuun ja autonomiaan. Se saattaa vähentää myös mielenterveysongelmista kärsivien ikääntyneiden stressiä.
Hoivakotien asukkaat viettävät mieluiten aikaa sisätiloissa, joita on muokattu penkkien sekä tuoksu- ja äänimaailman avulla ulkoympäristön kaltaiseksi. Kalusteiden tulee olla puutarhateemaan sopivia, mutta tukevia ja muunneltavia. Sisätilan tulee olla harmoninen ja ympäri vuoden lämpimästi ja kutsuvasti valaistu. Vesielementin miellyttävä ääni voi edistää asukkaiden unta ja psyykkistä hyvinvointia.
Jos sisäpuutarhassa on tilaa, olisi sinne hyvä rakentaa myös kävelyreitti mahdollistamaan fyysistä aktiivisuutta. Esimerkiksi viihtyisä polku, jossa on mahdollista tehdä pieni kävelylenkki, voisi lisätä päivän aikana saatavaa liikuntaa. Kokonaisvaltainen esteettömyys ja riittävät, mutta tilan ilmeeseen istuvat käsituet ja kaiteet on tärkeitä. Oleellista on kouluttaa henkilöstö sisäpuutarhan säännölliseen käyttöön. Myös omaiset ja lapsenlapset viihtyvät sisäpuutarhassa ja lapsille voidaan tuoda sinne leluja ja pelejä. Sisäpuutarhassa voidaan ottaa vastaan myös eläinvieraita sekä järjestää terapiaeläinvierailuja.
Virtuaalisen ja keinotekoisten luotujen luontonäkymien on todettu edistävän hyvinvointia. Sisäpuutarhaan voidaan siten rakentaa virtuaalinen tai keinotekoinen luontonäkymä, jonka avulla voidaan luoda muuttuvia maisemia ja äänimaailmoja. Niiden avulla voidaan herätellä positiivisia tunteita ja ne voivat vähentää muistisairaiden vaeltelua, levottomuutta ja ahdistusta. Erityisesti vesielementin sisältävä virtuaalinen luontomaisema vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta.
Kustaankartanon seniorikeskukseen Helsingissä on rakennettu digitaalinen ja multisensorinen aistihuone, jonka tavoitteena on virkistää ja rauhoittaa. Aistihuoneessa on interaktiivinen elämysseinä, jossa on tarjolla virtuaalisia suomalaisia maisemia. Myös Yohdenin hoivakodissa Iso-Britanniassa sijaitsevan moniaistillisen luonto- ja puutarhahuoneen on todettu parantavan muistisairaiden asukkaiden hyvinvointia.
KIRJOITUKSESSA KÄYTETYT LÄHTEET
Attention Restoration Theory: A systematic review, https://www.ecehh.org/research/attention-restoration-theory-a-systematic-review/.
Bossen A. 2010. The importance of getting back to nature for people with dementia. Journal of Gerontological Nursing 36 (2), 17–22.
Carehome.co.uk. 2014. Innovative ’indoor garden’ dementia therapy room changes life in care home, https://www.carehome.co.uk/news/article.cfm/id/1565156/hartlepool-care-home-indoor-garden-therapy-room
Cobley, M. 2003. A place to delight the senses and refresh the soul. Journal of Dementia Care 11 (4), 20–23.
Chalfont, G. 2009. The Living Edge: Connection to Nature for People with Dementia in Residential Care. Teoksessa K. Froggatt, S. Davies, J. Meyer (toim.) Understanding Care Homes: A Research and Development Perspective. London: Jessica Kingsley Publishers, 109–131.
Cox, D. T. C., Shanahan, D. F., Hudson, H. L., Plummer, K. E., Siriwardena, G. M., Fuller, R. A., Anderson, K., Hancock, S. & Gaston, K. J. 2017. Doses of neighborhood nature: The benefits for mental health of living with nature. BioScience 67 (2), 147–155.
Green Care Finland. 2021. Mitä on Green Care? https://www.gcfinland.fi
Hyvä ympärivuorokautinen hoito. 2016. https://www.kaypahoito.fi/nix01676
Kilpeläinen, M. 2020. Aistihuone virkistää ja rauhoittaa Kustaankartanon seniorikeskuksessa – digitaalisista ratkaisuista paljon hyötyjä. Hippa Metropolia, https://hippa.metropolia.fi/2020/03/aistihuone-virkistaa-ja-rauhoittaa-kustaankartanon-seniorikeskuksessa-digitaalisista-ratkaisuista-paljon-hyotyja/
Salonen, K. & Törnroos, K. 2019. Luontointerventiot hyvinvoinnin tukena Green Care -toiminnassa. Kuntoutus 42 (1), 5–17.
Tse, M. M. 2010. Therapeutic effects of an indoor gardening programme for older people living in nursing homes. Journal of Clinical Nursing 19 (7–8), 949–958.
Uwajeh, P. C., Iyendo, T. O. & Polay, M. 2019. Therapeutic gardens as a design approach for optimising the healing environment of patients with Alzheimer’s disease and other dementias: A narrative review. Explore: The Journal of Science & Healing 15 (5), 352–362.
Wang X., Shi, Y., Zhang, B. & Chiang, Y. 2019. The Influence of Forest Resting Environments on Stress Using Virtual Reality. International Journal of Environmental Research & Public Health 16 (18), 1–20.
Kaikki terveyteni 